TIETOA AMMATTILAISILLE
Kenenkään ei kuulu kokea väkivaltaa
Kenenkään ei kuulu kokea väkivaltaa. Silti seurusteluväkivalta on hälyttävän yleistä suomalaisten nuorten keskuudessa. Viime vuosina julkaistujen tutkimusten ja kyselyjen mukaan (Tampereen yliopiston tutkimus 2023 ja Ensi- ja turvakotien liiton kysely 2019) lähes joka toinen nuori kokee väkivaltaa seurustelusuhteissaan. Seurusteluväkivalta on kaikkia nuoria koskettava ilmiö sukupuolesta riippumatta. Pojat ja nuoret miehet eivät kuitenkaan usein tunnista väkivaltakokemuksia ja vaikenevat tilanteestaan. Väkivallan salaaminen on lähes yhtä vahingollista kuin itse kaltoinkohtelu. Kun uhri jää yksin ja ilman ammattiapua, mielenterveysongelmien ja väkivaltaisten suhteiden toistumisen riskit kasvavat.
Jotta seurusteluväkivaltaa voidaan ehkäistä, on nuorten ja ammattilaisten opittava tunnistamaan se paremmin. Lisäksi tarvitaan tietoa ammattiavun tarjoajista ja saatavuudesta väkivaltakierteen katkaisemiseksi. Hankkeessa nuorille tuotetaan tietoa turvallisesta seurustelusta, seurusteluväkivallasta sekä auttavista tahoista. Painotus vaihtelee ikätason mukaan. 13-15-vuotiaiden kohdalla työ on pääosin ennaltaehkäisevää ja käsittelee seurustelu-, tunne- ja ihmissuhdetaitoja. 16-29-vuotiaille tuotetaan tietoa hyvän seurustelusuhteen tunnuspiirteistä, seurusteluväkivallan eri ilmenemismuodoista sekä auttavista tahoista niin nuoriso- ja aikuispalvelujen osalta.
Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat hankkeen toinen, tärkeä kohderyhmä. Seurusteluväkivaltaa kokevat nuoret eivät tutkimusten mukaan hae ammattiapua. Siksi hankkeessa tuotetaan tietoa ja materiaalia, jotta nuorten kanssa toimivat aikuiset oppivat tunnistamaan ilmiön paremmin, ottamaan sen puheeksi ja tietävät, miten ja mistä nuorelle voi saada apua tilanteeseen. Naisjärjestöt ovat tarjonneet jo pitkään tytöille ja naisille sukupuolispesifiä tukea, mutta pojille ja nuorille miehille sellaista ei vielä toistaiseksi ole tarjolla. Tutkimusten mukaan molempiin sukupuoliin kohdistuu seurusteluväkivaltaa ja siksi on oleellista auttaa niin pahoinpideltyjä tyttöjä ja naisia kuin poikia ja nuoria miehiä, sillä nais- ja miesjärjestöjen tarjoama sukupuolierityinen apu ei ole toisiaan poissulkevia asioita. Kohdennettu tuki on tarpeellista myös siksi, että tyttöjen ja naisten sekä poikien ja nuorten miesten kohtaama väkivalta on erilaista. Poikiin ja miehiin kohdistetaan ensisijaisesti henkistä, digitaalista sekä fyysistä väkivaltaa, kun taas tytöt ja naiset joutuvat miehiä useammin myös seksuaaliväkivallan kohteeksi. Poikien ja nuorten miesten on usein tyttöjä ja naisia vaikeampaa sekä tunnistaa että puhua kokemuksistaan. Häpeä ja pelko heikoksi leimautumisesta heikentävät itsetuntoa. Moni vaikenee kokemuksistaan myös siksi, että heillä on huoli puhumisen aiheuttamista seurauksista ja he haluavat suojella niin itseään kuin tekijää.
Ammatillisella tuella on keskeinen merkitys väkivallan kierteen katkaisemisessa. Parhaimmat tulokset saadaan, kun sekä uhri että tekijä saavat apua. Siksi hankkeessa pyritään auttamaan kaikkia osapuolia avun piiriin saattamisessa. Hankkeen toimintaa ja materiaaleja kehitetään kohderyhmälähtöisesti. Tavoitteena on saada ajanmukainen kuva ilmiöstä sekä hankkeen kohderyhmistä nuorten keskusteluryhmän sekä ammattilaisille tuotetun kyselyn avulla. Niiden pohjalta luodaan seurusteluväkivaltaa kokeneille pojille ja nuorille suunnattu tukimalli sekä tuotetaan nuorille ikätasoista materiaalia seurustelutaitojen tueksi ja -väkivallan vähentämiseksi. Ammattilaisille hankkeessa tarjotaan tutkimustiedon ja kyselyiden pohjalta laadittuja työkaluja seurusteluväkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen sekä palveluohjaukseen.
Tietolähteitä
Kotimaiset
Tampereen yliopisto 2023
Vuonna 2023 julkaistuun, nuorten seurusteluväkivaltakokemuksia kartoittavaan kyselyyn osallistui kaikkiaan 1200 15-20-vuotiasta ympäri Suomea. Tuloksista ilmeni, että 44 prosenttia vastanneista nuorista, joilla oli aiempaa seurustelukokemusta, olivat kokeneet joko henkistä, fyysistä, seksuaalista tai digitaalista väkivaltaa seurustelusuhteessaan. Digitaalisen väkivallan kokemukset olivat yleisimpiä. Kyselyn mukaan nuoret kokevat aiheesta puhumisen vaikeaksi, eivätkä kerro kokemuksistaan ammattilaisille tai aikuisille, vaan tukeutuvat ystäviinsä.
Ensi- ja turvakotien liitto 2019
Vuonna 2019 toteututtuun seurusteluväkivaltakyselyyn osallistui 313 15-29-vuotiasta nuorta. Vastaajista 89 prosenttia olivat tyttöjä tai nuoria naisia, 10 prosenttia poikia tai miehiä ja 1 prosentti muunsukupuolisia. 75 prosenttia osallistujista ilmoitti kokeneensa seurusteluväkivaltaa, 10 prosenttia käyttäytyneen seurustelusuhteissa väkivaltaisesti ja 28 prosenttia sekä käyttäneensä että kokeneensa eri väkivallan muotoja. Kyselyssä ilmeni nuorten toivovan, että asiasta keskusteltaisiin kouluissa ja sekä aikuiset että ammattilaiset ottaisivat aiheen puheeksi nuorten kanssa.
Väestöliitto 2024
Väestöliiton toteuttamaan kyselyyn osallistui 5239 18-79-vuotiasta naista ja miestä. Vastaajista 51,9 prosenttia oli naisia ja 48,1 miehiä. Alle puolet vastanneista oli kokenut parisuhteissaan väkivaltaa tai häirintää. Miehet raportoivat kokeneensa parisuhteissa väkivaltaa naisia enemmän, kun taas naisiin kohdistuu miehiä enemmän seksuaalista väkivaltaa. Kyselyn mukaan 39 prosenttia naisista ja 43 prosenttia miehistä on kokenut yhtä tai useampaa väkivallan muotoa vähintään kerran parisuhteessaan.
Euroopan kriminaalipolitiikan tutkimusinstituutti 2010
Tutkimukseen osallistui 3227 Tilastokeskuksen satunnaisesti valitsemaa 15-74-vuotiasta henkilöä. Kyselyssä kartoitettiin väkivaltakokemuksia, joita vastaajat olivat kokeneet sen jälkeen, kun he olivat saavuttaneet 15 vuoden iän sekä viimeisen 12 kuukauden ajalta. Miehistä väkivallan uhkaa oli kokenut 55 prosenttia ja 47 prosenttia oli joutunut väkivallan uhriksi. 40 prosenttia väkivallantekijöistä olivat miehille tuntemattomia ja neljänneksen kohdalla tekijä oli tuttu. Parisuhteissa viidennes miehistä oli joutunut kokemaan joko väkivallan uhkaa tai väkivaltaa joko entisessä tai nykyisessä parisuhteessa. Naisten prosenttiosuus oli sama kuin miehillä, joskin naiset ilmoittivat kokevansa enemmän seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa.
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2009
Kyselyssä haastateltiin 12-19-vuotiaita nuoria, joista 1358 olivat vastaushetkellä seurustelusuhteessa. Joka neljäs nuorista oli kokenut seurusteluväkivaltaa. Joka toinen nuori ilmoitti kumppaninsa käyttäytyvän mustasukkaisesti, 10 prosenttia oli kokenut henkistä väkivaltaa, kuten nimittelyä tai nöyryyttämistä ja neljännes oli joutunut fyysisen väkivallan uhriksi. Yleisimpiä väkivallan muotoja olivat kiinni pitäminen, liikkumasta estäminen ja läimäisyt. Toistuvaa väkivaltaa oli kokenut 10 prosenttia pojista ja 2 prosenttia tytösitä. Poikien väkivaltakokemukset olivat tutkimuksen mukaan yleisimpiä.
Lääkärilehti 2008
Kyselyyn osallistui 2081 varusmiestä. 14-17 prosenttia vastanneista ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa seurustelusuhteessaan. Runsas prosentti vastasi käyttäytyneensä itse väkivaltaisesti. 83 prosenttia vastanneista ei hyväksynyt naisten väkivaltaista käyttäytymistä ja 93 prosenttia tuomitsi naisiin kohdistuvan väkivallan. Henkistä väkivaltaa oli kokenut 55 prosenttia vastaajista ja 44 prosenttia ilmoitti henkisen väkivallan teoista.
Ulkomaiset
Up to 19% of teens experience dating violence. Psychologists want to break the cycle.
Artikkelit
Nykypäivän koululaiset ovat tyytyväisiä koulujen tarjoamaan seksivalistukseen. Se koetaan hyvänä, kattavana ja asiallisena.
Taloustutkimus 11/2024
Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuslaitoksella kyselyn miesten asenteista naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Nytkis ry:n syksyllä 2024 julkaiseman kyselyn pohjalta. Kyselyyn vastasi 1182 yli 15-vuotiasta miestä. Vastauksista ilmeni, että 2 prosenttia miehistä hyväksyi naisiin kohdistuvan fyysisen väkivallan pukeutumisen, 3 prosenttia ulkonäön perusteella ja 18 prosenttia käytöksen perusteella. 93 prosenttia miehistä, joiden mielestä naisen käytöksen koettiin oikeuttavan väkivallan ilmoitti hyväksyvänsä väkivallan vain itsepuolustustarkoituksessa. Naisista 5 prosenttia hyväksyi omaan sukupuoleensa kohdistuvan väkivallan käytöksen perusteella. Nytkis ry:n tutkimuksen perusteella joka neljäs 15-34-vuotias mies piti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa oikeutettuna pukeutumisen ja ulkonäön perusteella.
Suomen väkivaltaobservatorio: Valoa, ei väkivaltaa, Nytkis ry 2024
Syksyllä 2024 julkaistuun kyselyyn osallistui 1050 18-79-vuotiasta miestä. Kyselytulosten mukaan joka neljäs alle 35-vuotias mies on sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta voi olla ansaittua pukeutumisen, ulkonäön tai käyttäytymisen vuoksi. Kaikista vastanneista samaa mieltä oli tulosten mukaan viidennes. Kyselyssä ilmeni, että vanhempien miesten asenne naisiin kohdistuvaan väkivaltaan oli selvästi kielteisempi. 84 prosenttia vastanneista olivat kuitenkin sitä mieltä, että miesten tulee ottaa vastuuta naisiin kohdistuvasta
väkivallasta ja puuttua häirintään. Tulokset herättivät huolta erityisesti nuorten miesten asenteisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Ilta-Sanomat teetti taloustutkimuslaitoksella jatkokyselyn, jonka tavoittena oli kysyä Nytkis ry:n kyselyssä esitettyjä kysymyksiä selkeämmin, jotka eivät olleet kaikilta osin selkeitä vastaajille ja mahdollistivat tulkinnanvaraisuuden.