Kuinka toimin, kun henkilökohtaisessa elämässäni täytyy ottaa läheisen kanssa puheeksi jokin tunteita herättävä ja arka asia? Mietin mikä olisi keskustelemiseen sopiva hetki. Varmasti tilanteen täytyy olla häiriötön eikä ulkopuolisia saa olla kuulemassa. Kuinka aloitan? En halua aiheuttaa toisessa välitöntä ja voimakasta vastareaktiota, koska toivon keskustelua. Mitä haluan saada sanottua ja mitä haluan sanomallani välittää? Millaisessa ymmärryksessä toivon meidän olevan, kun keskustelu on ohi? Sanomastani täytyy välittyä empatiaa ja aitoa halukkuutta asioiden parantamiseksi. Parhaassa tapauksessa keskustelun lopuksi molemmat jaamme yhteisen käsityksen siitä, kuinka jatkossa kannattaa toimia ja minkä takia. Toivottavasti hyvästellessämme meillä molemmilla on helpottunut olo ja voimme ehkä hymyilläkin.
Aikuisen avatessa keskustelua nuoren suuntaan henkilökohtaisen aiheen tiimoilta, tilanteeseen liittyy valta-asetelmia, ennakko-oletuksia ja ehkä pelkojakin. Aikuisella on valtaa nuoreen ja jos aikuinen on nuorelle vieras, on rakennettava siltaa osapuolten välille. Toisaalta jos osapuolet ovat hyvinkin läheisiä, vaikkapa samaa perhettä, tilanteeseen liittyy vahvoja tunteita, joita on hyvä huomioida, ettei keskustelu ajaudu tunnepuuskassa aivan väärille urille. Valmistautuminen ja tilanteen läpikäynti ennalta helpottavat puheeksi ottamista ja keskustelua.
Nuorelle kannattaa kertoa miksi nyt täytyy puhua yhdessä. On hyvä kertoa miksi asia on tärkeä ja omaa huoltakin voi sanoittaa. Myös keskustelemisen hyödyt kannattaa tuoda esiin. Nuori ei halua tulla kohdelluksi lapsena, mutta ei myöskään osaa vielä toimia kuten aikuinen. Sensitiivisesti ja kärsivällisesti suhtautuminen on tärkeää ottaa huomioon. Nuorelle voi yleensä puhua aika pitkälti kuten aikuisellekin. Nuoret ovat usein valveutuneita ja arvostavat sitä, että heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan kunnioitetaan. Aikuisena on kuitenkin tiedostettava se, että nuoren tunnemaailma käy läpi suurta kehitysvaihetta. On oltava lempeä ja kärsivällinen.
Seurusteluväkivallasta puhuttaessa on hyödyllistä valottaa ilmiön yleisyyttä ja seurustelusuhteessa koetun väkivallan vaikutuksia. Keskustelun alussa voi sanoa, että asioiden jakaminen ja yhdessä pohdiskelu avaa uusia ajatuksia ja yhdessä voidaan oivaltaa asioita, löytää ratkaisuja ja keskusteleminen helpottaa oloa. Jos ei olla entuudestaan tuttuja, kannattaa tutustumiseenkin käyttää jokunen hetki.
Jos nuorella on vaikeuksia seurustelusuhteessaan, häneltä voi kysyä vaikkapa seuraavia asioita:
- Miltä seurustelusuhde tuntuu?
- Mikä seurustelusuhteessasi on sinulle tärkeää?
- Puhutteko toisillenne tunteistanne seurustelukumppanin kanssa?
- Mitä sinulle tulee mieleen turvallisuudesta seurustelusuhteessa?
- Millaiset asiat voivat aiheuttaa riitaa?
- Millainen riitelijä sinä olet?
- Missä menee riitelyn ja väkivallan raja?
- Miten auttaisit kaveria, joka on kohdannut seurusteluväkivaltaa?
Ei tarvitse odottaa, että osaisi ratkaista heti kaikki ongelmat. Keskusteluyhteyden avaaminen ja asioiden pohtiminen yhdessä on jo jättimäinen askel. Nuorelle se voi olla ensimmäinen kerta, kun hän avautuu näin yksityisestä asiasta.
Taustoita, kysy ja ennen kaikkea kuuntele. Jos yhteys nuoren kanssa syntyy, pidä huoli siitä että olet nuoren tavoitettavissa, kun hän haluaa taas puhua. Nuoret haluavat puhua seurustelusta ja puheeksi ottamista toivotaan aikuisilta.
Kirjoittanut:
Heikki Korhonen
Väkivaltatyöntekijä